Päivikki Kumpulaisen haastattelussa kaksi EU-vaaliehdokasta, kansanedustaja Riitta Myller (sd.) ja Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho (ps.)Riitta Myller (sd.) Sampo Terho (ps.)
Mitä
EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja
mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan? (yleinen kysymys)
|
|
Riitta Myller,
SDP
|
EU:n päätöksillä ja yhteistyöllä pitäisi kyetä ratkaisemaan yhteisiä
ongelmia, jotka myös kansalaiset kokevat ratkaisua vaativiksi ja jotka
selkeästi ovat sellaisia, että ne vaativat rajat ylittäviä päätöksiä.
Esimerkiksi EU:n ulkopuolisissa maissa pulaan joutuneiden tulisi saada apua
mistä tahansa EU:n konsulaatista. EU:n
pitäisi näkyä ratkaisua hakevana ja neuvottelevana osapuolena poliittisissa
ja sotilaallisissa kriiseissä. EU:n on myös voitava esittää toimivia malleja
ilmastonmuutoksen torjuntaan niin, että globaali sopimus saadaan aikaan. Työelämän
kysymyksissä pitää voida osoittaa, että yhtäläinen kohtelu työelämässä
toteutuu kaikissa maissa, säädökset ovat olemassa, mutta käytäntö eri maissa,
myös Suomessa, vaihtelee työkohteittain. EU tuomioistuinten päätösten pitää
tulla nopeammin.
Vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät ongelmakohdat on osoitettava ja etsittävä niihin yhteisiä ratkaisuja. Meidän suomalaisten on oltava aktiivisia ja nostettava keskusteluun täällä ongelmaksi koettuja asioita. Kansalaisten luottamusta EU päätöksentekoon nostaa myös se, että huomataan ja ymmärretään, että asiat menevät myös alhaalta ylöspäin. |
Sampo Terho, PS
|
EU:n tulisi keskittyä sille luonnollisiin
tehtäviin, kuten sisämarkkinoiden kehittämiseen ja talouskasvun edistämiseen.
Luottamusta ansaitaan luomalla hyötyä kansalaisille ja kunnioittamalla
kansanvaltaa.
|
Miten näet
EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja
millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja
Euroopan parlamentissa?
|
|
Riitta Myller, SDP
|
Tällä hetkellä sosiaalisen Euroopan kysymykset ovat olleet
taka-alalla, koska EU:ta on johdettu oikeistolaisten hallitusten ja
parlamentin voimin. Konkreettisina esimerkkeinä siitä, että sosiaalisen
Euroopan asiat eivät ole edenneet ovat, että työsuojeluasiat ovat olleet
pysähdyksissä, myöskään yleishyödyllisten julkisten palvelujen määritelmää ei
ole saatu aikaiseksi. Kun sosialidemokraatit olivat parlamentin suurin ryhmä,
tämä oli keskeisiä vaatimuksiamme. Asia on tärkeä, kun haluamme varmistaa,
että vesi ja muut elintärkeät alat eivät joudu yksityisen voitontavoittelun
piiriin.
|
Sampo Terho, PS
|
Mielestäni sosiaalinen ulottuvuus ei kuulu EU:lle, vaan sen
jäsenmaille. En siis tavoittele sosiaalista Eurooppaa unionin kautta.
|
Mikä on Euroopan parlamentin
rooli talouspolitiikassa?
|
|
Riitta Myller, SDP
|
Silloin kun on kysymys
lainsäädännöstä Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden ministerit päättävät
siitä. Viimeisin esimerkki on pankkiunioni, jonka tehtävä on ehkäistä tulevia
pankkikriisejä ja minimoida veronmaksajien vastuut. Tällaista lainsäädäntöä on
tehty myös valvonnan parantamisessa, niin että jäsenmaiden budjetit
läpivalaistaan ennen kuin jäsenmaiden eduskunta ne hyväksyy. Läpivalaisun
tekee komissio. Jäsenvaltion vastuulle jää toteuttaa ehdotuksia, joita
läpivalaisussa on tullut esille. Talouspoliittinen vastuu perimmiltään on
jokaisessa jäsenvaltiossa, mutta politiikkaa koordinoidaan yhdessä.
Sosialidemokraattien näkökulmasta työllisyys pitää nostaa tärkeimmäksi
talouspolitiikkaa ohjaavaksi asiaksi.
|
Sampo Terho, PS
|
Erittäin keskeinen. EU
sääntelee talouspolitiikkaa lähes kauttaaltaan, esimerkiksi EK:n arvion
mukaan selvä enemmistö taloussääntelystä saa alkunsa EU:sta.
|
Miten EU:n
turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
|
|
Riitta Myller, SDP
|
Suurin osa EU maista
kuuluu NATOON, mutta puolustusliitolla ei ole omia asevoimia, joten
sotilaallinen valmius tulee jäsenmaista. EU:lle ei myöskään pidä luoda omia
asevoimia. EU:n tulee olla aktiivinen ulkopolitiikassa ja puhua
ulkopolitiikan asioissa yhdellä äänellä, se lisää uskottavuutta ja siten myös
turvallisuutta. EU:n on huolehdittava laajasta turvallisuuspolitiikasta,
hoidettava EU:n sisäisiä asioita niin, että köyhyys vähenee ja työllisyys
paranee, silloin myös sisäisten kriisien ja kansanryhmien konfliktien
todennäköisyys vähenee. Ilmastopolitiikka ja globaalin köyhyyden vähentäminen
on tärkeä osa laajaa turvallisuuspolitiikkaa. Akuuteissa kriiseissä, kuten
Ukrainassa on haettava parasta yhteistä nimittäjää sille, että konflikti
saadaan sovittua rauhanomaisesti. EU:n vahvin valtti edelleen on tehdä
yhteistyötä, luoda edellytyksiä kaupankäynnille ja sitoa näin valtiot ja
alueet keskinäisriippuvuuteen, jolloin sodankäynnissä ei ole järkeä, siinä
kaikki häviävät.
|
Sampo Terho, PS
|
Suomen on tässäkin kysymyksessä oltava omavarainen ja pidettävä
kansallinen puolustuksemme uskottavalla tasolla. Kannatan kyllä EU:n yhteisen
turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä kansallisen puolustuksen
ohessa, mutta en pidä sitä uskottavana turvallisuuden takaajana ainakaan
lähitulevaisuudessa. Useimmat EU-maat luottavat puolustuspolitiikassaan
pääasiallisesti Natoon.
|
Tulisiko EU:ssa
olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
|
|
Riitta Myller, SDP
|
Joiltain osin olisi
kehitettävä esimerkiksi sosiaalirahastoja niin, että niillä voitaisiin
konkreettisesti tukea köyhyyden vähentämistä. Tällaisen tuen pitäisi olla
aina ehdollista, eli tulee olla valvontaa, että sovitut tavoitteet täyttyvät.
Tätä voitaisiin tehdä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi EU:n romaanien
tilanteen korjaamiseksi. Olisi myös keskusteltava yhteisestä
työttömyysvakuutuksesta, joka voisi olla täydentävä kansallisille
järjestelmille.
|
Sampo Terho, PS
|
Ei tulisi olla. Yhteisvastuuta tulisi enemmänkin purkaa.
|
Mitä
liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?
|
|
Riitta Myller, SDP
|
Ensin pitäisi käydä
keskustelu mitä liittovaltiolla tarkoitetaan. Tällä hetkellä monet
ajattelevat, että liittovaltio on keskitettyä päätöksentekoa, että asioista
päätetään yhä enemmän Brysselissä ja yhä vähemmän jäsenmaissa. Viime vuosina
kun EU:n finanssikriisiä ja pankkikriisejä on ratkottu, on ajauduttu
epädemokraattiseen päätöksentekoon, joka on tapahtunut sovittujen yhteisten
päätöksentekoelinten ulkopuolella. Asioista ovat päättäneet jäsenmaiden
hallitukset yksimielisesti, usein nopealla aikataululla heikon valmistelun
pohjalta. Tämä ei ole liittovaltiota, tämä on vain keskitettyä
päätöksentekoa. Suomessa eduskunta ja sen suurivaliokunta on pidetty hyvin
asioissa mukana, useimmissa maissa kansalliset parlamentit ovat täysin ulkona
sekä päätöksenteosta että informaatiosta.
Aidossa liitovaltiossa on tärkeä määritellä ensin missä asioissa
liittovaltio on toimivaltainen ja myös missä ei, mitkä asiat kuuluu hoitaa
osavaltioissa/jäsenvaltioissa. Liittovaltion kautta voidaan siis tiukemmin
säätää siitä missä asioissa Brysselissä ei ole valtaa päättää.
Liittovaltiorakenteisiin on mahdollista luoda myös nykyistä demokraattisempi
ja avoimempi päätöksenteko. Keskustelu alkakoon.
|
Sampo Terho, PS
|
Se on itsenäisyydestä hiljalleen luopumista, eli vallan
keskittämistä pala palalta jäsenmailta Euroopan Unionille.
Liittovaltiokehitys on myös tulonsiirtojen lisäämistä jäsenmaiden kesken. EU
ei tarvitse liittovaltiomaisia piirteitä, hyödyllisistä yhteistyön muodoista
pystytään sopimaan ilman vallan keskittämistä.
|
Mitkä
konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?
|
|
Riitta Myller, SDP
|
Haluan toimia EU:n parlamentissä
lainsäädännön kehittämisessä; erityisesti kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu
ja työsuojeluasiat ovat läheisiä. Ilmastonmuutoksen torjunta luo edellytyksiä
myös uusille työpaikoille; työllisyyden oltava keskeisimmällä sijalla
päätöksenteossa. Haluan myös vaikuttaa siihen, että EU:ssa määritellään
yleishyödylliset julkiset palvelut, jotta jäsenmaissa ei tarvitse altistaa
kilpailutukselle alueita, jotka halutaan säilyttää yhteiskunnan toimintana,
vaikkapa vesi ja siihen liittyvä infrastruktuuri. Liikenne kuluu myös tähän
kategoriaan. Julkisella toiminnalla pitää säilyttää riittävä ote julkiseen
liikenteeseen.
|
Sampo Terho, PS
|
Suomen etujen ajaminen,
sisämarkkinoiden kehittäminen, luonnon suojeleminen, EU:n kilpailukyvystä ja
talouskasvusta huolehtiminen. Liitovaltiokehityksen torjuminen ja turhan
sääntelyn purkaminen ovat myös keskeisiä, samoin kansanvaltaisen
päätöksenteon edistäminen.
|
Haastattelussa Riitta Myller ja Sampo Terho