keskiviikko 14. toukokuuta 2014


Päivikki Kumpulaisen haastattelussa kaksi EU-vaaliehdokasta, kansanedustaja Riitta Myller (sd.) ja Euroopan parlamentin jäsen Sampo Terho (ps.)














Riitta Myller (sd.)                                                                                                 Sampo Terho (ps.)


 
Mitä EU:n tulisi tehdä jotta se saisi nykyistä enemmän luottamusta ja mielenkiintoa kansalaisilta sen toimintaa kohtaan? (yleinen kysymys)
 
Riitta Myller, SDP
 
 
EU:n päätöksillä ja yhteistyöllä pitäisi kyetä ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, jotka myös kansalaiset kokevat ratkaisua vaativiksi ja jotka selkeästi ovat sellaisia, että ne vaativat rajat ylittäviä päätöksiä. Esimerkiksi EU:n ulkopuolisissa maissa pulaan joutuneiden tulisi saada apua mistä tahansa EU:n konsulaatista.  EU:n pitäisi näkyä ratkaisua hakevana ja neuvottelevana osapuolena poliittisissa ja sotilaallisissa kriiseissä. EU:n on myös voitava esittää toimivia malleja ilmastonmuutoksen torjuntaan niin, että globaali sopimus saadaan aikaan. Työelämän kysymyksissä pitää voida osoittaa, että yhtäläinen kohtelu työelämässä toteutuu kaikissa maissa, säädökset ovat olemassa, mutta käytäntö eri maissa, myös Suomessa, vaihtelee työkohteittain. EU tuomioistuinten päätösten pitää tulla nopeammin.
Vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät ongelmakohdat on osoitettava ja etsittävä niihin yhteisiä ratkaisuja. Meidän suomalaisten on oltava aktiivisia ja nostettava keskusteluun täällä ongelmaksi koettuja asioita. Kansalaisten luottamusta EU päätöksentekoon nostaa myös se, että huomataan ja ymmärretään, että asiat menevät myös alhaalta ylöspäin.
 
Sampo Terho, PS
 
EU:n tulisi keskittyä sille luonnollisiin tehtäviin, kuten sisämarkkinoiden kehittämiseen ja talouskasvun edistämiseen. Luottamusta ansaitaan luomalla hyötyä kansalaisille ja kunnioittamalla kansanvaltaa.

 
Miten näet EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen ja sen tilan nyt, ja miten ja millaista sosiaalista Eurooppaa olet tavoitellut / tavoittelet EU:ssa ja Euroopan parlamentissa?
 
Riitta Myller, SDP
 
Tällä hetkellä sosiaalisen Euroopan kysymykset ovat olleet taka-alalla, koska EU:ta on johdettu oikeistolaisten hallitusten ja parlamentin voimin. Konkreettisina esimerkkeinä siitä, että sosiaalisen Euroopan asiat eivät ole edenneet ovat, että työsuojeluasiat ovat olleet pysähdyksissä, myöskään yleishyödyllisten julkisten palvelujen määritelmää ei ole saatu aikaiseksi. Kun sosialidemokraatit olivat parlamentin suurin ryhmä, tämä oli keskeisiä vaatimuksiamme. Asia on tärkeä, kun haluamme varmistaa, että vesi ja muut elintärkeät alat eivät joudu yksityisen voitontavoittelun piiriin.

 
Sampo Terho, PS
 
Mielestäni sosiaalinen ulottuvuus ei kuulu EU:lle, vaan sen jäsenmaille. En siis tavoittele sosiaalista Eurooppaa unionin kautta.
 
 
Mikä on Euroopan parlamentin rooli talouspolitiikassa?
 
 
Riitta Myller, SDP
 
Silloin kun on kysymys lainsäädännöstä Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden ministerit päättävät siitä. Viimeisin esimerkki on pankkiunioni, jonka tehtävä on ehkäistä tulevia pankkikriisejä ja minimoida veronmaksajien vastuut. Tällaista lainsäädäntöä on tehty myös valvonnan parantamisessa, niin että jäsenmaiden budjetit läpivalaistaan ennen kuin jäsenmaiden eduskunta ne hyväksyy. Läpivalaisun tekee komissio. Jäsenvaltion vastuulle jää toteuttaa ehdotuksia, joita läpivalaisussa on tullut esille. Talouspoliittinen vastuu perimmiltään on jokaisessa jäsenvaltiossa, mutta politiikkaa koordinoidaan yhdessä. Sosialidemokraattien näkökulmasta työllisyys pitää nostaa tärkeimmäksi talouspolitiikkaa ohjaavaksi asiaksi.
 
Sampo Terho, PS
 
Erittäin keskeinen. EU sääntelee talouspolitiikkaa lähes kauttaaltaan, esimerkiksi EK:n arvion mukaan selvä enemmistö taloussääntelystä saa alkunsa EU:sta.
 
 
 
Miten EU:n turvallisuuspolitiikkaa pitäisi kehittää?
 
 
Riitta Myller, SDP
 
Suurin osa EU maista kuuluu NATOON, mutta puolustusliitolla ei ole omia asevoimia, joten sotilaallinen valmius tulee jäsenmaista. EU:lle ei myöskään pidä luoda omia asevoimia. EU:n tulee olla aktiivinen ulkopolitiikassa ja puhua ulkopolitiikan asioissa yhdellä äänellä, se lisää uskottavuutta ja siten myös turvallisuutta. EU:n on huolehdittava laajasta turvallisuuspolitiikasta, hoidettava EU:n sisäisiä asioita niin, että köyhyys vähenee ja työllisyys paranee, silloin myös sisäisten kriisien ja kansanryhmien konfliktien todennäköisyys vähenee. Ilmastopolitiikka ja globaalin köyhyyden vähentäminen on tärkeä osa laajaa turvallisuuspolitiikkaa. Akuuteissa kriiseissä, kuten Ukrainassa on haettava parasta yhteistä nimittäjää sille, että konflikti saadaan sovittua rauhanomaisesti. EU:n vahvin valtti edelleen on tehdä yhteistyötä, luoda edellytyksiä kaupankäynnille ja sitoa näin valtiot ja alueet keskinäisriippuvuuteen, jolloin sodankäynnissä ei ole järkeä, siinä kaikki häviävät.

 
Sampo Terho, PS
 
Suomen on tässäkin kysymyksessä oltava omavarainen ja pidettävä kansallinen puolustuksemme uskottavalla tasolla. Kannatan kyllä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä kansallisen puolustuksen ohessa, mutta en pidä sitä uskottavana turvallisuuden takaajana ainakaan lähitulevaisuudessa. Useimmat EU-maat luottavat puolustuspolitiikassaan pääasiallisesti Natoon.

 
 
Tulisiko EU:ssa olla enemmän yhteisvastuuta ja missä kysymyksissä?
 
Riitta Myller, SDP
 
Joiltain osin olisi kehitettävä esimerkiksi sosiaalirahastoja niin, että niillä voitaisiin konkreettisesti tukea köyhyyden vähentämistä. Tällaisen tuen pitäisi olla aina ehdollista, eli tulee olla valvontaa, että sovitut tavoitteet täyttyvät. Tätä voitaisiin tehdä nykyistä tehokkaammin esimerkiksi EU:n romaanien tilanteen korjaamiseksi. Olisi myös keskusteltava yhteisestä työttömyysvakuutuksesta, joka voisi olla täydentävä kansallisille järjestelmille.

 
Sampo Terho, PS
 
Ei tulisi olla. Yhteisvastuuta tulisi enemmänkin purkaa.

 
Mitä liittovaltiokehitys on, tarvitaanko sitä ja millaista / missä asioissa?

 
Riitta Myller, SDP
 
Ensin pitäisi käydä keskustelu mitä liittovaltiolla tarkoitetaan. Tällä hetkellä monet ajattelevat, että liittovaltio on keskitettyä päätöksentekoa, että asioista päätetään yhä enemmän Brysselissä ja yhä vähemmän jäsenmaissa. Viime vuosina kun EU:n finanssikriisiä ja pankkikriisejä on ratkottu, on ajauduttu epädemokraattiseen päätöksentekoon, joka on tapahtunut sovittujen yhteisten päätöksentekoelinten ulkopuolella. Asioista ovat päättäneet jäsenmaiden hallitukset yksimielisesti, usein nopealla aikataululla heikon valmistelun pohjalta. Tämä ei ole liittovaltiota, tämä on vain keskitettyä päätöksentekoa. Suomessa eduskunta ja sen suurivaliokunta on pidetty hyvin asioissa mukana, useimmissa maissa kansalliset parlamentit ovat täysin ulkona sekä päätöksenteosta että informaatiosta.  Aidossa liitovaltiossa on tärkeä määritellä ensin missä asioissa liittovaltio on toimivaltainen ja myös missä ei, mitkä asiat kuuluu hoitaa osavaltioissa/jäsenvaltioissa. Liittovaltion kautta voidaan siis tiukemmin säätää siitä missä asioissa Brysselissä ei ole valtaa päättää. Liittovaltiorakenteisiin on mahdollista luoda myös nykyistä demokraattisempi ja avoimempi päätöksenteko. Keskustelu alkakoon.

Sampo Terho, PS
Se on itsenäisyydestä hiljalleen luopumista, eli vallan keskittämistä pala palalta jäsenmailta Euroopan Unionille. Liittovaltiokehitys on myös tulonsiirtojen lisäämistä jäsenmaiden kesken. EU ei tarvitse liittovaltiomaisia piirteitä, hyödyllisistä yhteistyön muodoista pystytään sopimaan ilman vallan keskittämistä.

 
Mitkä konkreettiset asiat ovat sinulle keskeisiä ja tärkeitä edistää parlamentissa?

 
Riitta Myller, SDP
 
Haluan toimia EU:n parlamentissä lainsäädännön kehittämisessä; erityisesti kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu ja työsuojeluasiat ovat läheisiä. Ilmastonmuutoksen torjunta luo edellytyksiä myös uusille työpaikoille; työllisyyden oltava keskeisimmällä sijalla päätöksenteossa. Haluan myös vaikuttaa siihen, että EU:ssa määritellään yleishyödylliset julkiset palvelut, jotta jäsenmaissa ei tarvitse altistaa kilpailutukselle alueita, jotka halutaan säilyttää yhteiskunnan toimintana, vaikkapa vesi ja siihen liittyvä infrastruktuuri. Liikenne kuluu myös tähän kategoriaan. Julkisella toiminnalla pitää säilyttää riittävä ote julkiseen liikenteeseen.
 
 
Sampo Terho, PS
 
Suomen etujen ajaminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, luonnon suojeleminen, EU:n kilpailukyvystä ja talouskasvusta huolehtiminen. Liitovaltiokehityksen torjuminen ja turhan sääntelyn purkaminen ovat myös keskeisiä, samoin kansanvaltaisen päätöksenteon edistäminen.
 

 

 



0 kommenttia:

Lähetä kommentti